Helsingin käräjäoikeus 27.8.2010: Koeaikapurkua koskeva alioikeuden tuomio jäi pysyväksi

Työnantajan mukaan kantajan käyttäytyminen päätoimittajana ensimmäisenä työpäivänä johti konfliktiin työyhteisössä, jonka johdosta muut työyhteisön avaintyöntekijät uhkasivat irtisanoutua. Lisäksi kantajan esittämät näkemykset yhtiön tulevien julkaisujen sisällöstä eivät olisi olleet yhtiön mukaan linjassa sen kanssa, mitä kantajan kanssa olisi sovittu ja että kantajan käyttäytymisen vuoksi työnantajalle olisi syntynyt koeaikapurkuun oikeuttava luottamuspula.

Työntekijä kantajana taas katsoi, että koeaikapurkuun oli työnantajan kantajan taustaan liittyvien asiattomien epäilyjen ja työnantajan oman työyhteisössä hämmennystä aiheuttavan toiminnan vuoksi epäasiallinen syy.

Kantaja oli hakeutunut uuteen päätoimittajan työhön headhunterin yhteydenoton johdosta. Yhtiön pyynnöstä uusi työsopimus, erkaantuminen edellisestä työstä sekä työskentelyn aloittaminen tapahtui muutamien päivien sisällä.

Käräjäoikeus katsoi, että ennen uutta palkkausta yhtiössä työskennelleillä työntekijöillä oli ollut erityinen, asemansa menettämiseen perustuva syy mahdolliseen kielteiseen ennakkoasenteeseen uutta päätoimittajaa kohtaan. Työnantaja ei ollut päättänyt uuden päätoimittajan aloittaessa tämän roolista, tehtävistä ja toimesta. Käräjäoikeus katsoi olleen aihetta epäillä työsopimuksen purkamisen johtuneen kantajan aikaisempiin työtehtäviin liittyvästä epäasiallisesta syystä ottaen huomioon muiden työntekijöiden käyttäytymisen, yhtiön toimitusjohtajan menettelyn rekrytointitilanteessa, valinnasta tiedottamisen ja toiminnan ensimmäisen työpäivän jälkeen.

Työnantajan uuden linjauksen mukaan tuotteista piti tehdä aiempaa selvästi viihteellisempiä ja kohderyhmää piti laajentaa ja siksi kantajaan oli otettu yhteyttä hänen rekrytoimisekseen. Käräjäoikeus katsoi, ettei mitään jo tehtyjä tai tekeillä olevia konkreettisia muutoksia yhtiön tuotteiden sisällön ja ulkonäön suhteen ollut uudelle päätoimittajalle selvitetty, vaikka toimitusjohtaja väitti yhtiöllä olleen kirjallinen kuvaus yhtiön uudelle linjaukselle. Toimitusjohtajan mukaan tämä uusi kirjallinen linjaus olisi kahdesti annettu muille yhtiön työntekijöille. Muut työntekijät eivät muistaneet saaneensa mitään kirjallista linjausta.

Käräjäoikeus katsoi, että kantajan käyttäytymistä voitiin luonnehtia asialliseksi, ideoita esille ottavaksi sekä muut huomioon ottavaksi.  Ensimmäisenä työpäivänä pidetyssä palaverissa katsottiin olleen ajoittain hyvin kireä ilmapiiri, mutta tuossa palaverissa ei kuitenkaan ollut tehty mitään lopullisia päätöksiä yhtiön tuotteiden osalta. Käräjäoikeus katsoi, että kantajan ei ollut näytetty esiintyneen vastoin yhtiön linjauksia ja, että tosiasiassa työsopimuksen purkaminen oli johtunut julkkisjuttujen lisäämisestä koskevasta uudistuksen päälinjauksesta tietämättömän toimituksen henkilökunnan ennakkoluuloisesta suhtautumisesta kantajaan ja siitä seuranneista irtisanoutumisuhkailuista. Kantajalla ei kuitenkaan katsottu olleen tilaisuutta osoittaa kykyään toimia päätoimittajana, tehty koeaikapurku oli perustunut epäasialliseen syyhyn eikä yhtiöllä työnantajana katsottu olleen oikeutta päättää kantajan työsopimusta.

Käräjäoikeus tuomitsi kantajalle kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen kiinnittäen huomioita mm. rekrytoinnin poikkeuksellisen nopeaan aikatauluun, joka on lisännyt työnantajan purkamiseen liittyvän käyttäytymisen moitittavuutta ja loukkaavuutta. Lisäksi yhtiö velvoitettiin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.