Helsingin käräjäoikeus 12.12.2011: Työnantajan velvollisuus on selvittää työntekijöiden osaaminen ja pätevyys ja kun selvitystä ei tehty, laillista irtisanomisperustetta ei ollut

Kantajien työsuhteet olivat alkaneet loka- ja marraskuussa 2009. Heidät ja kolme muuta työntekijää kutsuttiin 20.10.2010 annetulla neuvotteluesityksellä yhteistoimintaneuvotteluihin. Neuvottelujen päättyessä heidän työsuhteensa irtisanottiin taloudellistuotannollisilla syillä.

Yhtiön toiminta oli ollut koko sen toiminnan ajan tappiollista, vuonna 2008 runsaat 500.000 euroa, 2009 2,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 yli 16 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus katsoi, koska yhtiön rahoitus oli vähentynyt syksyllä 2010 noin kolmannekseen aikaisemmasta, sillä on ollut perusteltu syy ryhtyä uudelleenjärjestelyihin. Voimakas ohjelmavirran väheneminen ei ollut voinut olla vaikuttamatta olennaisesti tarjolla olevan työn määrään ja sitä kautta juuri niihin toimintoihin, joissa kantajatkin työskentelivät.

Käräjäoikeus on katsonut, että työnantajan tulee oma-aloitteisesti selvittää irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle tarjottavissa olevat työt ja hänen suoriutumisensa näistä tehtävistä. Kantajat toivat esiin yhtiön muuttaneen kahden määräaikaisen työntekijän työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksi 1.9.2010 ja 1.1.2011 lukien. Lisäksi yhtiö palkkasi uuden työntekijän 17.11.2010 myyntitehtäviin. Käräjäoikeus katsoi, että 1.9.2010 tapahtunut työsuhteen vakinaistaminen ei loukannut kantajien työsuhdeturvaa, koska siinä vaiheessa oli yhtiössä lisätyövoiman tarvetta eikä mikään osoittanut, että palkkaus olisi tehty tarkoituksin kiertää kantajien irtisanomissuojaa. Sen sijaan käräjäoikeus katsoi, että 1.1.2011 vakinaistetun työntekijän tehtävää olisi tullut tarjota kantajille. Vaikka uudella myyntitehtäviin palkatulla työntekijällä oli vankka kokemus alalta, ja myyntityö ja asiakkaat olivat samat kuin hänen aikaisemmissaan tehtävissään siten, että vain lukijat olivat muuttuneet katsojiin.

Kantajat olivat aikaisemmin tehneet myyntityötä ja heillä oli siitä kokemusta. Todistajien kertomien jälkeen käräjäoikeus katsoi, ettei se ollut saanut täysin selvää kuvaa kantajien kyvystä mainittuun myyntityöhön. Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan velvollisuus on selvittää työntekijöiden osaaminen ja pätevyys. Kun tällaista selvitystä ei ollut esitetty, vaan tyydytty vain kiistämään kantajien pätevyys tehtävään, käräjäoikeus katsoi, että myös myyntitehtävää olisi tullut tarjota kantajille. Koska siten yhtiö ei ollut tarjonnut tarjolla olleita työtehtäviä kantajille, joita nyttemmin hoiti 1.1.2011 vakinaistettu ja 17.10.2010 palkattu uusi työntekijä, käräjäoikeus katsoi, ettei työnantajalla ollut perustetta irtisanoa kantajia taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

Kantajat katsoivat, että päätökset koskien uutta organisaatiota ja työntekijöiden toimenkuvien muutoksia sekä valinta irtisanottavista oli tehty ennen käytyjä yt-neuvotteluja. Sitä, että yhtiöllä oli oikeus tehdä ratkaisuja, joita sen taloudellinen tilanne edellytti, kantajat eivät kiistäneet.

Käräjäoikeus katsoi esitetystä suunnitellusta organisaatiokaaviosta, jossa kantajien tehtävät oli jaettu muille työntekijöille. Yhtiö on ilmoittanut, että irtisanomisten kohteeksi olivat joutuneet ne työntekijät, joiden työt vähentyivät olennaisesti ja pysyvästi. Käräjäoikeuden mukaan asiakirjojen perusteella yt-neuvottelut olivat sinänsä sujuneet asianmukaisesti. Se kuitenkin totesi, että yhtiön rahoitusongelmat olivat sitä suuruusluokkaa, että ne edellyttivät toimenpiteitä, joiden seurauksena työnantajalla tarjolla oleva työ on vähentynyt merkittävästi. Kun tässä tilanteessa yt-neuvotteluihin oli kutsuttu vain viisi työntekijää, mm. kantajat, joiden kaikkien työsuhteet ovat sittemmin päättyneet joko irtisanomiseen taikka irtisanoutumiseen, päätös neuvotteluihin kutsuttujen työntekijöiden työsuhteiden irtisanomisesta on tosiasiassa tehty ennen neuvottelujen alkamista. Sen vuoksi yhtiö on rikkonut yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvoitettaan ja oli velvollinen maksamaan kantajille hyvitystä.

Helsingin käräjäoikeuden 12.12.2011 antama tuomio, jossa työnantaja velvoitettiin korvamaan työntekijöilleen 12 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, yhteistoimintalain hyvitystä sekä oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan, jäi lainvoimaiseksi.