Helsingin käräjäoikeus 16.8.2011: Työnantaja irtisanoi raskaana olevan - menettely rikkoi tasa-arvo-, työsopimus- ja yhteistoimintalakia

Toimistomme avusti pörssiyritys T Oyj:ssä työskennellyttä työntekijää riidassa, joka koski työntekijän työsuhteen irtisanomista tämän palattua perhevapailta syyskuussa 2007. Työntekijä oli työskennellyt samassa työpaikassa 2000-luvun alkupuolelta saakka, siirryttyään yhtiön palvelukseen liikkeen luovutuksen myötä N Oyj:stä. Työntekijä oli jäänyt yhtiön taloushallinnon osastolla viimeksi työskenneltyään äitiyslomalle vuoden 2006 alkupuolella.

Kun työntekijä oli palannut töihin syyskuussa 2007, hänelle oli heti ensi hetkillä ilmoitettu, ettei hänen työtään ollut enää jäljellä, ja että yhtiössä aloitettaisiin yhteistoimintaneuvottelut hänen irtisanomisekseen taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Työnantaja oli perustellut menettelyään sillä, että perhevapaiden aikana työntekijän työtehtävät oli organisoitu uudelleen ja ne olivat siirtyneet ulkomaille.

Työntekijä oli ollut syyskuussa 2007 töihin palatessaan uudelleen raskaana, minkä hän oli kertonut myös työnantajalleen. Tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta työnantajan päätökseen. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin ilmoitetun mukaisesti viikon kuluttua siitä, kun työntekijä oli palannut perhevapailtaan, ja yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi työntekijä irtisanottiin. Työntekijälle ei ollut yhteistoimintaneuvottelujen aikana selvinnyt, mitä hänen työtehtävilleen oli todellisuudessa tapahtunut, eikä asiasta saatu luotettavaa selvitystä edes käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeus katsoi, että asiallinen ja painava irtisanomisperuste oli puuttunut, ja että irtisanominen oli joka tapauksessa ollut ennenaikainen, kun väitettyä työtehtävien siirtoa ei ollut tapahtunut vielä sillä hetkellä kun työntekijä oli palannut töihin. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että yhtiö oli joka tapauksessa laiminlyönyt uudelleensijoittamisvelvoitettaan, koska yhtiössä oli ollut jo irtisanomisajalla tarjottavissa sellaisia töitä, joihin työntekijä olisi voitu uudelleen sijoittaa ja kouluttaa.

Koska irtisanomiselta puuttui laillinen peruste, tuomittiin työnantaja maksamaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, määrältään noin 26.400 euroa.Lisäksi, kun irtisanomiselta oli puuttunut asiallinen ja painava syy, ja kun työntekijä oli ollut irtisanomishetkellä raskaana, katsottiin menettelyn johtuneen työntekijän raskaudesta. Tällä perusteella työnantaja tuomittiin maksamaan tasa-arvolain mukaista hyvitystä 8.000 euroa.

Käräjäoikeus katsoi myös selvitetyksi, että irtisanomispäätös oli tosiasiassa tehty ennen neuvottelujen aloittamista, kun työntekijälle oli jo ennen neuvottujen alkamista ilmoitettu, mikä tulisi olemaan neuvottelujen lopputulos. Näin ollen työnantaja tuomittiin maksamaan myös yhteistoimintalakiin perustuvaa hyvitystä 10.000 euroa.

Oikeudenkäyntikuluineen ja viivästyskorkoineen tämä laiton irtisanominen maksoi työnantajalle kaikkiaan noin 60.000 euroa, johon päälle tulivat vielä työnantajan omat oikeudenkäyntikulut.

Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen, koska työnantaja ei valittanut hovioikeuteen.