Helsingin käräjäoikeus 17.12.2010: Toimenkuvan muuttaminen tuli työnantajalle kalliiksi

Toimistomme avusti markkinointipäällikkönä toiminutta työntekijä K:ta riidassa, joka koski K:n siirtämistä markkinointipäällikön tehtävistä markkinointisuunnittelijaksi syksyllä 2008.

K oli saanut 4.9.2008 työnantajan edustajan kanssa käydyssä keskustelussa tietää, että hänen toimenkuvansa markkinointipäällikkönä tultaisiin lakkauttamaan. Keskustelua oli edeltänyt K:n noin kolmen viikon mittainen, työperäisistä uupumisoireista johtunut sairausloma. Toimenkuvan muutoksesta oli käyty 4.9. keskustelun jälkeen yhteistoimintaneuvottelut K:n vaatimuksesta, joiden päätyttyä hänet oli siirretty markkinointisuunnittelijaksi. K oli saanut siirron yhteydessä pitää aikaisemman palkkansa.

Muutos ehti lopulta olla voimassa vain lyhyen ajan, koska K:n työsuhde oli päättynyt 16.1.2009 kokonaan, kun yhtiössä oli käyty uudet yhteistoimintaneuvottelut, jotka olivat johtaneet laajoihin henkilöstövähennyksiin ja muun muassa K:n hoitaman tehtävän lakkaamiseen. K ei riitauttanut lainkaan jälkimmäisiin yhteistoimintaneuvotteluihin liittynyttä irtisanomisperustetta.

K kuitenkin katsoi, että työnantajalla ei ollut asiallista perustetta siirtää häntä markkinointipäälliköstä markkinointisuunnittelijaksi, vaan että siirto oli johtunut hänen sairaudestaan, ja oli siten ollut perusteeltaan K:ta syrjivä. Koska kyseinen siirto oli myös merkinnyt olennaista muutosta hänen toimenkuvaansa ja asemaansa ylempänä toimihenkilönä, olisi siirrolta edellytetty työsopimuksen päättämisperustetta, jota työnantajalla ei ollut.

K vaati Helsingin käräjäoikeudelle jättämässään kanteessa ensisijaisesti korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä yhdenvertaisuuslakiin perustuvaa hyvitystä. Toissijaisesti K vaati hyvitystä yhteistoimintalain perusteella.

Käräjäoikeus päätyi asiassa K:n kannalle ja hyväksyi kanteen ensisijaiset korvausvaatimukset. Käräjäoikeus katsoi, että K:n siirtämisessä markkinointipäälliköstä markkinointisuunnittelijaksi oli ollut kyse niin olennaisesta muutoksesta, että se olisi edellyttänyt työsopimuksen päättämisperustetta. Tällaista ei kuitenkaan ollut, vaan tosiasiassa siirtäminen oli liittynyt K:n sairauteen, ja K oli siten tullut sairauden perusteella syrjityksi.

Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä viiden kuukauden palkkaa vastaavan määrän 27.372,50 euroa, sekä yhdenvertaisuuslakiin perustuvaa hyvitystä 7.000 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Lisäksi yhtiön tuli korvata K:n oikeudenkäyntikulut.

Kaikkiaan varsin lyhytaikaiseksi jäänyt toimenkuvan muutos maksoi yhtiölle sen omat oikeudenkäyntikulut mukaan lukien lähes 60.000 euroa. Yhtiö kuitenkin päätti tyytyä käräjäoikeuden tuomioon, joka jäi asiassa lopulliseksi ratkaisuksi.